Raine Narva piti 27.9. Logistiikkalaitoksen auditoriossa ikimuistoisen esitelmän Maj Gubaan suuntautuneesta kaukopartiohyökkäyksestä tammikuussa 1942. Esitelmä perustuu hänen isänsä Toivo Narvan muistiinpanoihin ja valokuviin tältä retkeltä. Kohde oli Murmannin rata joka piti katkaista.

Toivo V. Narva työskenteli tiedotuskomppaniassa talvi- ja jatkosodassa.

Lähes 1500 km pitkä Murmannin rata rakennettiin 1915-1917. Rakentajia oli 70.000, pääosin vankeja. Näistä menehtyi 25.000. Rata oli Puna-armeijan ja sittemmin Neuvostoliiton elinsuoni, jonka merkitystä ei voi yliarvioida. Sitä pitkin mm. Liittoutuneiden sotilasapu virtasi Neuvostoliitolle toisen maailmansodan aikana.

Jälkeensä Toivo Narva jätti noin 600 valokuvaa, 300 negatiivia, karttoja ja 750 kirjeitä. Nämä kulkeutuivat hänen kuoltuaan vuonna 1990 isossa puuarkussa kotitalon vintille Loimaalle.

Kesällä 2013 Raine Narva oli mukana sotahistorian matkalla Rukajärvellä ja kiinnostui isänsä sodanaikaisista jalanjäljistä.Tämän matkan jälkeen hän avasi arkun ja se osoittautuikin oikeaksi Rukajärven suunnan sotahistorian ”aarrearkuksi”.

Sissiretki alkoi Majuri Arnold Majewskin käskyn mukaan:

Hyvät härrat.
Me ole saatu marsalkkalta yks kunniakas tähtävä. Me hiihtää Muurmannin rata, pane rata poikki ja anta ryssä pistää meidät motti.
Sitte me ole kolme päivä motissa ja sitte me hiihtää takasi. Onko selvä? Onko mite kysymistä?

Lähtöpäivä Särkijärveltä Maj Gubaan 14.1.1942. Hiihtäjät 1924 sotilasta nelijonossa, hevoset 247 rekineen keskellä. Kolonnan pituus 3–5 km ja leveys 0,5 km. Kuva Toivo V. Narva

Miehet lähtivät lievässä pakkaskelissä kohti rajaa. Kohde sijaitsi 70 km päässä rajasta. Menomatka sujui ongelmitta. Kohtalokasta monelle oli että Maj Guban palo sulatti hanget ja moni sotilas kasteli jalkineensa. Paluumatkalle pakkanen nousi 40 asteeseen ja siinä kelissä moni hiihti märin huopikkain. Seurauksena oli vakavia paleltumavammoja.

Retkellä tuhottiin 10 km Murmannin rataa ja poltettiin Maj Guban asemakylä. Omat tappiot olivat 4 kaatunutta sotilasta ja 4 hevosta. Lisäksi oli paljon paleltuneita sotilaita ja alikuntoisia hevosia. Pisimmillään osa sotilaista hiihti n. 300 km.

Teksti Marja Salovaara, kuvat Toivo Narva