Keskiviikkona 15.5.2019 vuorossa oli kotimaan retki, joka suuntautui Etelä-Pohjanmaalle.

Ensimmäinen kohteemme oli Iisakki Järvenpään puukkotehdas Kauhavalla

Iirakki Järvenpään tehdas on perustettu vuonna 1879. Kuulut hevospää-puukot tulivat tuotantoon vuonna 1882. Mallin Iisakki kopioi erään upseerin hevospiiskan päästä. Terät on nimikoitu vuodesta 1907. RUK:n kurssipuukot on valmistettu tehtaalla vuodesta 1959 ja niitä on yhteensä tehty yli 130.000 kpl. Tehtaan nykyinen vuosituotanto on 8.500 puukkoa vuodessa.

Johtaja Jarkko Haukkala esitteli ryhmällemme kiintoisan tehtaan. Saimme ihmetellä vanhoja koneita, joilla maankuulut puukot edelleen tehdään. Moni työvaihe suoritetaan vielä kuitenkin taitavin käsin.

Jarkko Haukkala ja 140-vuotis juhlapuukko, jonka tilauksia otetaan paraikaa vastaan.

Toinen kohteemme oli Nammo Lapua Oy patruunatehdas Lapualla. Projektipäällikkö Petri Kontola esitteli yhtön, joka on perustettu vuonna 1923. Nyt tiedämme, että yhtiöllä on tuotantoa 13 maassa ja vientiä yli 60 maahan. Sen ohjelmaan kuuluu yli 140 tuotetta ja 84 % kilpa-ampujista käyttää Nammo Lapuan patruunoita. Ja tietenkin mm Suomen armeija on iso asiakas.

Moniko tuntee Koskenkorva-museon Koskenkorvalla? Museon sielu on mainio aviopari Sari ja Jaakko Koskenkorva. Jaakko Koskenkorva kertoi eloisasti tilan ja kossun historiaa kuvin ja sanoin.

Koskenkorvan tehdas perustettiin kieltolain kumoamisen jälkeen vuonna 1938. Koe-erä tuutista tiputettiin vuonna 1941. Vasta vuonna 1952 polttimotoiminta alkoi ja vuonna 1953 sittemmin legendaarinen kossu ilmestyi Alkoon.

Koskenkorvan tehdas mäskää ja tislaa 210 miljoona kiloa ohraa joka vuosi. Tästä 96 prosenttisesta etanolista jalostetaan Rajamäellä yli sata erilaista kossupohjaista tuotetta. Museolla voi ostaa monia maistiaisia.

Koskenkorvan talon pihassa

Päivän lopuksi kävimme Seinäjoen Suojeluskunta- ja lottamuseossa. Museotalo rakennettiin vuonna 1926. Siinä toimivat Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin ja Lotta Svärd -järjestön toimistot. Suojeluskuntapiirin päällikkö jääkärieversti Matti Laurila asui perheineen talon ylimmässä kerroksessa.

Museokompleksissa on useita näyttelyitä. Yksi niistä oli ”Monin syrämellisin terveisin” eli teuvalaisen Niilon kirjeet sisarelleen jatkosodan vuosilta. Ja tietenkin museossa on paljon suojeluskuntiin ja lottiin liittyvää materiaalia ja tietoa.

Ai niin, se Komia leski

Teksti ja kuvat Marja Salovaara