Pitkän pakollisen Corona-tauon jälkeen kiltalaiset pääsivät lopultakin 2.11.2021 kokoontumaan Vapriikin upeaan näyttelyyn Ritarit. Esineistö oli koottu ympäri Eurooppaa ja oppaamme Anni Huhtala antoi meille kattavan kuvan ritarikaudesta meillä ja muualla.

Ritarilaitoksen katsotaan saaneen alkunsa 700-luvulla Ranskassa. Suomeen ritarit saapuivat arviolta 1200-luvulla. Ritarin arvo annettiin taistelussa kunnostautuneelle ratsusotilaalle joka oli yleensä ylhäisaatelia; muilla ei ollut varaa kouluttaa ja varustaa sekä itsensä että ratsunsa.

Jos aatelisnuorukainen ei ollut esikoinen, hänellä oli kaksi mahdollisuutta, joko hän opiskeli papiksi tai kouluttautui ritariksi. Ritarikoulutukseen mentiin alle kymmenvuotiaana ja koulutus kesti noin kymmenen vuotta. Se alkoi hovissa tai toisessa kartanossa vanhemman ritarin aseenkantajana ja päättyi ritariksi lyöntiin, jolloin uusi ritari sai kannuksensa ja miekkansa.

Turnajaiset kehitettiin Ranskassa 1100-luvulla. Ne olivat tärkeä osa ritarien sotilaskoulutusta. Ritarilaitoksesta muodostui vuosisatojen saatossa pelottava raskas ratsuväki, joka oli voittamaton siihen asti kunnes tuliaseet tulivat taistelukentille 1500-luvulla.

Aseen käsittelyn ja ratsastustaidon lisäksi ritareille opetettiin seuratapoja, paistin oikeaoppista leikkaamista, tansseja ja runoutta, joissa ritarit pelastivat siveitä ja kainoja neitoja hirmuisista vaaroista. Toki päätehtävä oli kuninkaan, oman uskon ja oman suvun puolustaja.

Ritarihaarniskoita oli erilaisia. Haarniskassa oli 12-15 eri osaa ja se painoi noin 25 kg. Sotisopien lisäksi oli paraati- ja turnajaishaarniskoita (kuvassa), joissa pääsuojus oli erittäin vankka. Siitä huolimatta turnajaisissa sattui usein jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia.

Tässä vauhdikas englantilainen katalogi-kuva Juhana-Herttualle tilatusta haarniskasta. Vähitellen haarniskat jäivät käyttöön vain paraatiasuina sekä ylhäisön edustusasuina. Ne muistuttivat suvun loistavasta sotaisasta historiasta.

Suomesta historia tuntee parikymmentä ritaria ja nykypäiviin on säilynyt kymmenisen haarniskaa.

Yksi säilyniestä haarniskoista on tämä Olavinlinnan isännän Abraham Pistolekorsin karu, tositoimiin tehty suojavarustus 1600-luvun alkupuolelta.

Näyttelyyn tutustuminen oli innostava avaus Killan uudelleen virinneeseen toimintaan. Nähdään pian uudelleen.

Teksti Marja Salovara, kuvat Marja Salovaara ja Anna Huhtala