Pitkän pakollisen Corona-tauon jälkeen kiltalaiset pääsivät lopultakin 2.11.2021 kokoontumaan Vapriikin upeaan näyttelyyn Ritarit. Esineistö oli koottu ympäri Eurooppaa ja oppaamme Anni Huhtala antoi meille kattavan kuvan ritarikaudesta meillä ja muualla.

Ritarilaitoksen katsotaan saaneen alkunsa 700-luvulla Ranskassa. Suomeen ritarit saapuivat arviolta 1200-luvulla. Ritarin arvo annettiin taistelussa kunnostautuneelle ratsusotilaalle joka oli yleensä ylhäisaatelia; muilla ei ollut varaa kouluttaa ja varustaa sekä itsensä että ratsunsa.

Jos aatelisnuorukainen ei ollut esikoinen, hänellä oli kaksi mahdollisuutta, joko hän opiskeli papiksi tai kouluttautui ritariksi. Ritarikoulutukseen mentiin alle kymmenvuotiaana ja koulutus kesti noin kymmenen vuotta. Se alkoi hovissa tai toisessa kartanossa vanhemman ritarin aseenkantajana ja päättyi ritariksi lyöntiin, jolloin uusi ritari sai kannuksensa ja miekkansa.

Turnajaiset kehitettiin Ranskassa 1100-luvulla. Ne olivat tärkeä osa ritarien sotilaskoulutusta. Ritarilaitoksesta muodostui vuosisatojen saatossa pelottava raskas ratsuväki, joka oli voittamaton siihen asti kunnes tuliaseet tulivat taistelukentille 1500-luvulla.

Aseen käsittelyn ja ratsastustaidon lisäksi ritareille opetettiin seuratapoja, paistin oikeaoppista leikkaamista, tansseja ja runoutta, joissa ritarit pelastivat siveitä ja kainoja neitoja hirmuisista vaaroista. Toki päätehtävä oli kuninkaan, oman uskon ja oman suvun puolustaja.

Ritarihaarniskoita oli erilaisia. Haarniskassa oli 12-15 eri osaa ja se painoi noin 25 kg. Sotisopien lisäksi oli paraati- ja turnajaishaarniskoita (kuvassa), joissa pääsuojus oli erittäin vankka. Siitä huolimatta turnajaisissa sattui usein jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia.

Tässä vauhdikas englantilainen katalogi-kuva Juhana-Herttualle tilatusta haarniskasta. Vähitellen haarniskat jäivät käyttöön vain paraatiasuina sekä ylhäisön edustusasuina. Ne muistuttivat suvun loistavasta sotaisasta historiasta.

Suomesta historia tuntee parikymmentä ritaria ja nykypäiviin on säilynyt kymmenisen haarniskaa.

Yksi säilyniestä haarniskoista on tämä Olavinlinnan isännän Abraham Pistolekorsin karu, tositoimiin tehty suojavarustus 1600-luvun alkupuolelta.

Näyttelyyn tutustuminen oli innostava avaus Killan uudelleen virinneeseen toimintaan. Nähdään pian uudelleen.

Teksti Marja Salovara, kuvat Marja Salovaara ja Anna Huhtala

Koronaepidemia rajoittaa killan toimintaa tänäkin vuonna ainakin kevään ja alkukesän.

Killan hallitus valmistelee kuitenkin seuraavia tapahtumia:
 - koronaturvallisia iltamia Siivikkalan majalle elokuun lopulle.Tarvittaessa jätetään
 tanssi pois ja toimitaan ulkotiloissa.
- viime vuonna kahteen kertaan siirretty avec-matka maailmaperintökohde Verlaan
 pyritään toteuttamaan syyskuussa
 - museokeskus Vapriikista on varattu opastettu kierros Ritarit-näyttelyyn
 to 28.10. klo 16 alkaen
- pikkujoulut

Toivotaan, että voimme toteuttaa kaikki nämä tapahtumat.

Tapaamisiin
Hallitus

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS JA KATSAUS

Killan toimintasuunnitelmassa vuodelle 2020 oli runsaasti tapahtumia, jotka on
maaliskuusta alkaen jouduttu perumaan tai siirtämään myöhempään ajankohtaan
koronaepidemian takia.
Killan hallitus valmistelee maaliskuussa pidettävälle vuosikokoukselle vuoden 2021
toimintasuunnitelman, jonka runkona ovat tänä vuonna pitämättä jääneet tapahtumat, mm.
avec-matka maailmanperintökohde Verlaan ja iltamat Siivikkalan majalla. Hamina Tattoo
-matka yhdessä Lentovarikon Killan kanssa tehdään koronaepidemian salliessa
tapahtuman järjestäjän ilmoittamana uutena ajankohtana 7.8.2021. Avec-matka
Budapestiin pyritään toteuttamaan vuonna 2022.
Toivotan kaikille jaksamista koronarajoitusten kanssa. Toivon, että annettuja ohjeita ja
suosituksia noudattamalla tilanne helpottuu niin, että killan toiminta vuonna 2021 palaa
lähelle aiempien vuosien tasoa.
Leo Ukkonen