Aihearkisto: Yleinen

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esittely ja illanvietto 22.4.2015

Matlen kilta järjestää Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esittelyn ja illanvieton Tampereella Sarvijaakonkatu 3:ssa 5. kerroksen edustus- ja saunatiloissa keskiviikkona 22.4. Kokoontuminen kello 14.50 B-portaan edessä, josta on opastus 5. kerrokseen.

Ohjelma alkaa klo 15:00 ja jatkuu esitelmän, iltapalan, saunan ja vapaan keskustelun merkeissä kello 22:00 asti.

Tilaisuuteen kutsutaan killan jäsenien lisäksi Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan ja järjestelmäkeskuksen henkilöstö. Ilmoittautumiset 14.4. mennessä Helena Marjamäelle, puhelin 0299 570 902 tai helena.marjamaki(at)mil.fi.

Tervetuloa

Kesäinen sunnuntai 24.8.2014 Hämeenkyrössä

Ilmojen haltija suosi jälleen killan retkeä, joka tällä kertaa suuntautui Hämeenkyröön. Aloitimme Frantsilan Kehäkukasta, jossa emäntä Tiina Ahonen kertoi meille paikan mielenkiintoisen historian ennen todella herkullista lounasta.

Kehäkukan rakennus on alkujaan kansakoulu, joka toimi vuosina 1875-1966. Tähän koulurakennukseen Frantsilan sukutilan nuori emäntä Virpi Raipala-Cormier perusti vuonna 1987 yhdessä miehensä Jim Cormierin kanssa yrttipuodin ja ravintolan. Vuodesta 1996 Kehäkukkaa on hoitanut Tiina ja Olli Ahonen.

Nyt talossa on kahvila, talonpoikaistyyliin sisustettu kasvisravintola sekä yrtti- ja lahjatavaramyymälä. Itsehoitotuotteiden tehoaineet on valmistettu Frantsilan luomuyrttitilan yrteistä.

Kehäkukan pihapiirissä löytyy myös monia myymälöitä


Kehäkukan puutarhan mauste- ja yrttikasvit kiinnostivat ryhmäämme kovasti

Pappilanjoen risteily lähti yrttitarhan takana olevasta laiturista ja kesti tunnin. Risteilyn aikana kerrottiin joen mielenkiintoinen historia. Sitä pitkin on uitettu niin tukkeja kuin matkattu Parkanoa myöten Siuroon, josta jatkettiin junalla Tampereelle.


Pappilanjoen rannoilla riitti katsottavaa joka suuntaan.

Teksti Marja Salovaara
Kuvat Marja Salovaara ja Kari-Pekka

Isäin jalanjäljillä Aunuksen Karjalassa 5-9.6.2014

Killan linja-auto oli täynnä eri ikäisiä matkalaisia, joista suuri osa oli tullut katsomaan, missä isät taistelivat talvi- ja jatkosodan aikana. Joidenkin suku oli asunut Sortavalan tienoilla. Joku oli pienenä tyttönä joutunut lähtemään rankalle evakkotaipaleelle.


Murheen ristillä vaelsimme Lemetin motin juoksuhautojen luo

SORTAVALA
oli ensimmäinen yöpymiskohteemme. Hotelli Seurahuone Laatokan rannalla antoi vielä aavistaa, miten upea hotelli se on ennen sotia ollut.

Sortavalan alue on ollut tärkeä kauppapaikka 1100-luvulta lähtien. Sinne perustettiin1500-luvulla Serdobolin kylä. Alueet luovutettiin Ruotsille Stolbovan rauhassa vuonna 1617. Sortavalan kaupunki perustettiin Serdobolin kylän paikalle vuonna 1632.

Sortavalan keskustaa komistaa vielä jokunen Jugend-tyylinen kivitalo. Kaupunki oli yksi Suomen kulttuurikeskuksista. Siitä ajasta kertovat myös muutamat vielä pystyssä pysyneet vanhat puutalot, jotka kuiskivat kauan sitten lahonnutta kauneuttaan. Nykyinen kaupunki on hiljaisen tuntuinen.


Vanhaa kauneutta Karjalankadun varrella

VALAMO
Sortavalasta teimme retken Valamon luostariin. Saari lienee muinainen pakanallinen uhripaikka. Ortodoksisen perimätiedon mukaan kreikkalainen munkki Sergei asettui asumaan Valamon saarelle vuonna 992. Hän sai myöhemmin seuraajakseen karjalaisen munkki Hermanin. Luostariksi munkkiyhdyskunta kasvoi 1100-luvulla.

Tutustuimme oppaan johdolla yhteen luostarin puutarhaan ja itse luostarialueeseen kirkkoineen.
Retkemme nuorin osanottaja 17-vuotias Akseli piti Valamoa koko matkan mieleenpainuvimpana kohteena.

PETROSKOI (Äänislinna)
Matkamme jatkui Petroskoihin. Matkan varren kylät olivat surullista katsottavaa. Vain lautasantennit vinojen kattojen alla kertoivat uskosta tulevaan.

Petroskoi on ollut asutuskeskus jo vuosisatoja ennen kuin se Pietari Suuren käskystä perustettiin vuonna 1703. Perustamisen syy oli alueen järvimalmiesiintymät. Petroskoin ensimmäiset merkittävät rakennukset olivat rautavalimo ja tykkitehdas. Kaupunki on ollut Aunuksen kuvernementin keskus vuodesta 1801.


Leninin aukio, jonka ympärillä on kaunis kokonaisuus 1700-luvulta peräisin olevia taloja

KISH
Petroskoista teimme retken Kishin luostarisaarelle. Saari on Unescon maailmanperintölistalla, eikä syyttä. Pienellä saarella on kaksi kirkkoa: Kristuksen Kirkastuksen kirkko vuodelta 1714 ja Pyhän Neitsyen Esirukouksen kirkko vuodelta 1764.Vanhempi oli nostettu terästelineille, jotta alaosan lahonneet hirret voidaan uusia. Ihastuttava oppaamme Maria kertoi työn olevan valmis vuonna 2016.


Retkeläisiä taustanaan Kishin kirkot

Kirkkojen vieressä on upea Oshevnevin talo 1800-luvulta, jossa on asunut 18 henkeä käsittävä perhekunta. Valtaisan talon katon alla on ollut kaikki maatilan toiminnot mm talli ja navetta. Ulkopuolen koristelu on runsasta ja silmää hivelevää. Talon sauna, jossa aikoinaan tehtiin joulutaikoja, on Äänisen aaltojen rannalla.

Matkan teeman mukaan tutustuimme Aunukseen ja Lotinanpeltoon, jossa mittailimme Syvärin leveyttä. On se leveä ja vuolas.


Juhlajumalanpalvelus luostarin kirkossa

Lähellä oleva Aleksanteri Syväriläisen 1400-luvun lopulla perustama Pyhän Kolminaisuuden luostari oli myös kohteenamme. Luostarin kaupassa oli pitkät jonot kassoille, kun vanhat naiset jättivät rukouslappujaan esirukoilijoille.

Kotimatkalla poikkesimme Salmin hautausmaalle. Keskellä venäläisten värikkäitä hautoja on Aunuksen retkeläisten muistokivi sekä laatat paikalle haudatuista suomalaisista.


Matkalle mukaan leluja lapselle sekä juotavaa ja syötävää aikuiselle.

Retkemme oli kaikkien mielestä erittäin antoisa. Suuri kiitos siitä ryhmän vetäjälle eversti Pentti Väänäselle. Hän antoi kattavat tiedot taistelujen paikoista ja vaiheista sekä ohitettujen kylien historiasta.

Teksti Marja Salovaara
Kuvat Marja Salovaara ja oppaamme Maria

Kulttuurimaisemissa Visavuoressa 22.4.2014

Mitä ihanimman kevätsään vallitessa kiltalaiset tutustuivat Visavuoren kulttuurimaisemiin

Taiteilijaystävykset Emil Wikströn ja Axel Gallen lähtivät 1800-luvun lopulla yhdessä etsimään erämaa-ateljeen paikkaa Suomen saloilta. Näillä retkillä he löysivät Visavuoren niemen. Sinne Emil Wikströn rakennutti ateljeekotinsa. Axel Gallen jatkoi sittemmin matkaa Ruovedelle asti.

Emil Wikströmin salomaa-ateljee valmistui vuonna 1894. Se tuhoutui kuitenkin tulipalossa jo kahta vuotta myöhemmin. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja erillinen ateljeerakennus vuonna 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen, joten siellä voi vieläkin helposti kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman. Siihen kuului tässä kodissa myös urkuparvi, talvipuutarha ja tähtitorni.

Oivallisesti opastetun museokierroksen jälkeen tutustuimme vielä Kari Suomalaisen paviljonkiin. Karin harvemmin nähdyt 1950- ja 1960-luvun rohkeat pilapiirrokset saivat aikaan innostuneita huudahduksia.

Teksti ja kuvat Marja Salovaara