Killan vuoden 2026 kevätretkellä tutustuimme Leineperin museoituun ruukkikylään ja Juseliuksen mausoleumiin.

Leineperin upean pienoismallin ääressä opas kertoi kylän historian ja esitteli sen rakennukset.

Majuri Berndt Hastfehr perusti vuonna 1771 Leineperin ruukin Kullaanjoen varrelle jalostamaan Ruotsista tuotua takkirautaa. Harkot menivät pääosin teollisuuden tarpeisiin. Ruukissa oli myös kaksi vasarapajaa, joissa taottiin nauloja, lapioita, viikatteita ja hevosenkenkiä. Oma masuuni valmistui 1787, mikä mahdollisti oman malmin sulattamisen.

Ruukki eli kukoistuskauttaan 1860-luvulla, jolloin se oli yksi Suomen suurimmista manufaktuuri-raudan tuottajista. Ruukin viimeiset puhallukset tehtiin 1891 ja raudanjalostus päättyi kokonaisuudessaan 1902. Seuraavina vuosikymmeninä alue toimi maanviljelystilana. Museo- ja virkistyskäyttöön ruukki restauroitiin vuosina 1988–1994.

Kaarlo Kangasniemen lapsuudenkoti on yksi ns. seppien taloista.

Lounaan jälkeen jatkoimme Poriin Käppärän hautausmaalle. Oppaamme kertoi Juseliuksen suvun historiasta ja esitteli Juseliuksen mausoleumin. Vuonna 1903 valmistunut mausoleumi on liikemies Fritz Juséliuksen tuberkuloosiin 11-vuotiaana kuolleen Sigrid-tyttärensä muistolle rakennuttama uusgoottilainen hautakappeli. Sigrid Jusélius lepää kryptassa marmorisessa sarkofagissa. Myös hänen isänsä F.A.Jusélius on haudattu sinne.

Akseli Gallen-Kallela ja Pekka Halonen koristelivat kappelin maalauksin.
Rakennustekniset virheet, kosteus ja vuoden 1931 tulipalo tuhosivat alkuperäiset freskot. Nykyiset freskot on maalannut Akseli Gallen-Kallelan poika Jorma Gallen-Kallela 1930-luvulla isänsä luonnosten pohjalta. Halosen freskot tuhoutuivat iäksi.

Teksti ja kuvat Marja Salovaara