Kolmen tunnin bussimatkan jälkeen eteen avautuva Fiskarsin vehreä jokilaakso huokui historiaa ja leppoisaa tunnelmaa. Ilmankos kylä on yksi kohde Suomen kansallismaisemien joukossa.

Aloitimme tutustumisen Firkarsin ruukkikylään nauttimalla todella maittavan lounaan Fiskars Wärdshusissa. Vanhan kievarin tarjonnasta ei puuttunut makuja eikä hyviä juomia.

Wärssystä meidät haki oppaamme Tuula Kleiman tunnin kestäneelle kierrokselle. Tuula täytti bussin pullolleen tietoa vanhasta ja nykyisestä Fiskarsista.

Fiskarsin teollinen historia alkoi vuonna 1649. Silloin hollantilainen, Turkuun tullut kauppias Peter Thorwöste perusti paikalle kankivasarapajan ja masuunin. Rautamalmi paikalle rahdattiin Tukholman saaristosta. Tämä työläs prosessi kannatti, sillä valtio osti loputtomasti rautajööttejä aseiden valmistukseen ja linnoitustöihin. Peterin leskestä Elinistä tuli muuten vuonna 1659 Suomen ensimmäinen naisyritysjohtaja.

Fiskarsin kukoistuskausi alkoi vuonna 1822, jolloin turkulainen apteekkari Johan Julin osti ruukin. Hän mm. rakensi työläisille asuntoja ja työmaaruokalan, pestasi lääkärin, perusti koulun, osti Englannista Ayrshire-lehmiä ja perusti meijerin. Julinin upeassa kartanossa tehtiin myös itsenäisen Suomen historiaa; joulukuussa 1862 juhlittiin Johanin tyttären Helene von Julinin ja vapaaherra Carl Mannerheimin häitä.

Tornikellorakennus on toiminut aiemmin kouluna. Kello on käynyt jo yli 170 vuotta.

Kuvassa mylly, jonka tiilet on tehty raudan rikastusprosessissa syntyvästä kuona-aineesta.

Nykyään Fiskars on yksi vanhimmista länsimaisista yrityksistä ja johtava maailmanlaajuinen lifestyle-brändi, jonka puutarhanhoito-, ruoanlaitto- ja askartelutuotteita
myydään yli 60 maassa. Itse kylässä toimii tänä päivänä käsityöläisyhteisö, jossa on yli 140 jäsentä. Heidän tuotteitaan on myynnissä kylän lukuisissa myymälöissä.

Tyytyväinen ryhmä Fiskarsin joen partaalla.

Teksti Marja Salovaara, kuvat Pekka Aalto, Jaana Ruusila ja Marja Salovaara