Pirkanmaan lottaperinne ry:n puheenjohtaja Inkeri Haarla-Kettunen kertoi 26.2.2020 kuvin ja sanoin lottien toiminnasta. Paikalle Logistiikkalaitoksen esikuntaan oli kerääntynyt suuri joukko kiltalaisia ja reservinupseerien senioreita.

Lottajärjestö perustettiin 9.9.1920. Toiminnan tarkoitukseksi määriteltiin suojeluskuntien avustaminen aatteellisesti ja käytännöllisesti. Järjestö ei suinkaan syntynyt tyhjästä vaan sen pohjana oli naisten toiminta vapaussodan aikana. He muonittivat, varustivat ja lääkitsivät sotilaita sekä hoitivat viestitehtäviä.

Lottapuku hyväksyttiin vuonna 1922.

Jaostotyö oli Lotta Svärdin koulutustoiminnan ytimessä. Vielä 1920-luvulla koulutustoiminta oli pienimuotoista, mutta 1930-luvulla toiminta kehittyi. Koulutus laajeni muonituksesta ja lääkinnästä viestintään, ilmavalvontaan, kansliatyöhön, kaasusuojeluun, väestönsuojeluun, hevosten hoitoon ja tyttötyöhön.

Marraskuun 1944 alussa tapahtuneen suojeluskuntien lakkauttamisen jälkeen alkoi näyttää ilmeiseltä, että Lotta Svärdille kävisi samoin. Valtioneuvosto joutui lakkauttamaan Lotta Svärd r.y.:n alayhdistyksineen 23. marraskuuta 1944 ”fasistisena järjestönä”. Lakkautus koski kaikkiaan noin 240 000 lottaa ja pikkulottaa. Lottapukujen ja järjestötunnusten käyttö kiellettiin.

Syyskuun 1991 Finlandia-talossa vietettiin Lotta Svärd -järjestön perustamisen 70-vuotisjuhlaa, Tässä tilaisuudessa silloinen puolustusministeri Elisabeth Rehn esitti nyt jo legendaariseksi tulleen valtiovallan kiitoksen lotille. Se lopetti 50 vuoden hiljaisuuden.
Nykyisin lottaperinnetyö on vilkasta ja mm Tampereella toimii Pirkanmaan lottaperinneyhdistys.

Teksti Marja Salovaara Kuvat: Pekka Aalto ja nettikuvat