Kilta tutustui Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseoon aurinkoisena syyspäivänä 21.10.2013. Museo sijaitsee hieman piilossa Reserviläisjärjestöjen kellarikerroksessa.osoitteessa
Väinölänkatu 2 ja on auki vain tilauksesta.

Katsottavaa ja tutkittaavaa löytyy

Museo on pieni sympaattinen kokoelma pääosin yksityishenkilöiden lahjoittamaa suojeluskuntien ja lottien perinneaineistoa itsenäisyytemme koitosta aina sotavuosien loppuun. Aineistoa voi sinne viedä edelleen.

Museomestari Yrjö Suuniitty esittelee yhtä 136:sta Lotta Svärd -kahvikupista. Niistä 130 on peräisin Hilkka Salovaaran lahjoittamasta kokoelmasta.

Hilkka Salovaaran kokoama Kanttiini

Teksti ja kuvat: Marja Salovaara

Kiltalaiset tutustuivat Tuusulan Rantatien kulttuurikohteisiin mitä kauneimman kesäsään suosiessa. Ensimmäinen kohteemme oli Halosenniemi, taidemaalari Pekka Halosen vuonna 1902 valmistunut ateljeekoti. Oppaamme esitteli talon ja sen asukkaiden historiaa, minkä jälkeen tutustuimme museon upeaan kesänäyttelyyn.

Onnelan lounaspöydän jälkeen ajoimme Ainolaan. Talo oli säveltäjämestari Jean Sibeliuksen koti vuodesta 1904. Talon julkisivu ja sisätilat heijastavat Lars Sonckin juhlavaa arkkitehtuuria.

Ainolassa on laaja puutarha, jonka ruusuja ihastelimme

Jean ja Aino Sibelius asuivat Ainolassa loppuelämänsä eli yli 50 vuotta. Heidät on myös haudattu Ainolaan.

Opastettu kierros Lottamuseossa.

Viimeinen kohteemme oli Lottamuseo. Museossa on laaja kokoelma lottien toimintaan ja perinteisiin liittyvää materiaalia sekä viihtyisä kanttiini ja tasokas myymälä.

Päivän aikana näimme ja kuulimme paljon mielenkiintoista. Suosittelemme kohdetta myös niille, jotka eivät tällä kertaa päässeet mukaan.

Killan kesäistä retkeä Siivikkalaan suosi sää ja siivitti iloinen retkitunnelma. Ohjelma oli jälleen kerran mielenkiintoinen ja monipuolinen.
Puolustusvoimien tervehdyksen tilaisuuteen toi komentaja Heikki Lamminen. Hän piti meille ytimekkään esittelyn ”Puolustusvoimat 2015”

Komentaja Heikki Lamminen

Luontoon sijoitettu tietovisa osoittautui aika visaiseksi siinä mielessä että seitsemän henkilöä sai saman pistemäärän. Kun visan voittaja Pentti Väänänen oli valinnut palkintonsa (paarman mallinen palovaroitin) ryhtyi Onnetar arpomaan seuraavat kolme palkintoa.

Pirkko Koivunen ja Auli Junttanen tutkivat tietovisan kysymyksiä

Millog Oy sponsoroi tilaisuuteen juomat ja Leijona Catering toimitti majalle erittäin maukkaan iltapalan jälkiruokineen. Siitä sitten sopivan kylläisinä jaoimme saunavuorot.
Kun naiset palasivat majalle oli illan orkesteri Muskari virittänyt äänensä ja instrumenttinsa. Muskari on Materiaalilaitoksen esikunnan oma orkesteri, joka oli saapunut paikalle kahdeksikon vahvuisena. Tanssimusiikki soi niin vauhdikkaasti että jotkut päättivät saunoa vielä uudelleen.

Muskari vauhdissa

Seuraavan kerran kiltalaisilla on tilaisuus retkeillä elokuun lopulla. Suuntaamme omalla bussilla kohti Tuusulan rantatien nähtävyyksiä. Tästä matkasta tarkemmin kesäkuun puolella.

Iloinen ja innostunut tunnelma saatteli kiltalaiset matkalle kohti Vaalimaata, Viipuria ja Terijokea. Matka joutui sujuvasti eversti Pentti Väänäsen kertoessa Talvi- ja Jatkosodan kohtalon hetkistä.

Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Viipurin tori, jossa olimme sen verran, että ainakin muutama sukkapari ja luuta lähti matkalle mukaan.

Seuraavaksi katselimme jäljellä olevia sodan jälkiä. Maastouduimme Pietarin valtatien varrella olevalle pienelle kukkulalle, joka on osa Mannerheim-linjaa. Vallihautojen äärellä nostimme maljat isiemme sitkeydelle ja rohkeudelle.

Pala Mannerheim-linjaa

Yö vietettiin Terijoella, josta jatkoimme matkaa rantatietä pitkin kohti Rajajokea. Toinen sodan ajan tutustumispaikka oli Ruosteojan puolustuslinja vanhan rajan kohdalla.

Pietarin Patosillalta näkyi usvassa siintävä Retusaari eli Gronstadt. Se on yllättävän vihreä, kanavien halkoma 43.000 asukkaan kaupunki, jota restauroidaan ponnekkaasti.

Gronstadt, yksi Venäjän sotamaineen kaupungeista

Tsaarin kylä ja Pietari
Keisari Pietari Suuri lahjoitti Katariinan palatsin toiselle vaimolleen Katariinalle. Tänään palatsikokonaisuus sisutuksineen on hämmästyttävä rakennustaidon näyte.

Katariinan palatsi: kultaa, peilejä, silkkiä, kristallia ja taide-esineitä

Teimme kaksi kaupunkikierrosta Pietarissa. Kävimme Iisakin kirkossa, jonka virallinen nimi on Mosaiikki- ja marmorimuseo. Kirkkoa on restauroitu näyttävästi ja sieltä on poistettu Foucault’n heiluri. Rakenteissa on käytetty mm. marmoria, lasuriittia ja malakiittia. Saliin, joka ei tunnu niin valtaisalta, mahtuu 14.000 ihmistä.

Kirkon arkkitehti Auguste Ricard de Montferrandin patsaassa on kaikki kirkon rakenteissa käytetyt marmorilaadut

Eremitaasin kullan kimallus häikäisi edelleen. Kaikkia 1054 huonetta tahi kolmea miljoonaa taide-esinettä emme kylläkään jaksaneet ihastella.

Kotimatka historiaa täynnä
Kotimatkan aluksi kävimme Levasovon joukkohautausmaalla. Stalinin hirmuvallan aikana tänne tuhottiin arviolta 30.000 henkeä. Nyt paikalla on kaunis muistolehto.

Ajoimme Mainilan, Rajajoen, Kivennavan ja Muolaanjärven kautta Ihantalaan. Siellä laskimme kukat Ihantalan taisteluiden muistomerkille.

Killan kukkalaitteen muistomerkille laski puheenjohtaja Leo Ukkonen

Tampereelle saapui innostunut joukko, joka antoi raikuvat aplodit retken suunnittelijalle ja johtajalle Pentti Väänäselle.

Teksti Marja Salovaara, kuvat Marja Salovaara ja Pentti Väänänen

Killan kevätretkeä 23.5.2012 suosi perinteiseen tapaan ihana, kesäinen sää. Tutustuminen kotikaupungin historiaan jatkui Amurin työläismuseokorttelissa Tampereella.

Kun Amurin puutalokortteleita 1970-luvulla raivattiin kerrostalojen tieltä, säästettiin jälkipolvien suureksi iloksi yksi korttelikokonaisuus. Korttelin puutalot ovat 1880-luvulta. Ne käsittävät asuinhuoneistoja, suutarinverstaan, leipomon ja kaksi kauppaa. Sisustus vaihtuu vuosikymmenien tyylin mukaisesti.

Vanhin asuinmuoto oli neljä huonetta ja yhteiskeittiö. Jokaisessa huoneessa asui perhe ja joskus vielä alivuokralainen. Sähköä ei ollut ja vesi haettiin ulkoa. Mutta jo 1920-luvulla asuntoihin saatiin sähkö sekä kylmävesipiste yhteiskeittiöön.

Korttelin viimeinen asukas oli Suomen Trikoon ompelija Lempi Lamminpää, joka asui samassa huoneessa vuodesta 1939 aina kuolemaansa asti 1973. Tänä päivänä huone on aivan samassa kunnossa kuin Lempin siellä eläessä.

Teksti ja kuvat Marja Salovaara

Liki 30 kiltalaista ja heidän perheenjäsentään saapui Tampereen Jäähalliin seuraamaan Tattoo 2011 konserttia 12. syyskuuta. Kokoonnuimme Hemingway-aitioon hyvissä ajoin nauttimaan pöydän makoisista antimista. Ja koska meillä oli tällainen juhlailta, niin kohotimme myös kuohuvat maljat suomalaiselle sotilasmusiikille. Aitio oli mitä oivallisin paikka seurata soittokuntien kuviomarsseja.

Tällä kertaa Tattoossa esiintyi kuusi soittokuntaa ja pari sataa soittajaa. Solisteina olivat Jaakko Ryhänen, Saara Aalto ja Pete Parkkonen. Mukana oli myös Grex Musicus -kuoro. Soittokuntien esitykset olivat jälleen kerran loppuun asti hiottuja ja varsinkin rakuunoiden luurankotakit, punaiset pussihousut ja kiiltävät nahkasaappaat kannuksineen niin komeaa katseltavaa.

Ensimmäinen puolustusvoimien Tattoo-show koottiin vuonna 1993. Kiertue alkoi silloin Kouvolasta ja oli heti suurin suomalaisin voimin rakennettu jäähallikiertue. Tampereella Tattoo on vieraillut neljä kertaa isolla kokoonpanolla ja sen lisäksi pienemmällä kokoonpanolla kaksilla maanpuolustusmessuilla. Toivotaan, että näemme esityksiä pian lisää.

Teksti ja kuvat Marja Salovaara

Helteisenä perjantaina 26.8.2011 kiltalaiset suuntasivat Turkuun, jonne Killan puheenjohtaja Leo Ukkonen idearyhmineen oli rakentanut koko päivän kestävän, monipuolisen ohjelman.

Artukaisissa sijaitseva Merivoimien Materiaalilaitos oli ensimmäinen kohteemme. Laitoksen johtaja kommodori Heikki Mahlamäki toivotti kiltalaiset tervetulleiksi. Laitoksen meille esitteli komentajakapteeni Mikko Suomela.

Artukaisista jatkoimme Pansioon, missä komentaja Kari Tapala johdatti meidät lounaalle ja sieltä Meriupseerikerholle. Saaristomeren Meripuolustusalueen yleisesittelyn jälkeen komentaja Tapala esitteli kerhon ja sen vaikuttavat taidekokoelmat.

Saaristomeren Meripuolustusalueen yleisesittelyn kruunasi tutustuminen miinalaiva Hämeenmaahan. Komentaja Tapala antoi meidät luutnantti Johannes Vahtorannan komentoon.Perässä mars ja niin meitä vietiin ylös ja alas ja ympäri Hämeenmaata. Vaikuttavaa ja mielenkiintoista. Suuret kiitokset komentaja Kari Tapalalle unohtumattomasta ohjelmasta.

Ei Turun retkemme tähän loppunut. Aiju von Schöneman odotteli meitä Aurajoen rannalla ja veti riemastuttavaan tapaansa Turun keskustan opastetun kierroksen. Kaupunkikierroksen jälkeen menimme vielä Forum Marinum-näyttelyyn. Ja kun Onnetar aina hymyilee Killan retkillä, alkoi Turussa juuri tuolloin Tall Ships Regatta, jonka antia ehdimme ihastella ylimääräisenä ohjelmanumerona.

Teksti ja kuvat Marja Salovaara

Materiaalilaitoksen esikunnan kilta teki keskiviikko 11. toukokuuta 2011 retken Museokeskus Vapriikkiin. Pääkohteemme oli Tampere 1918 -näyttely. Ryhmälle varattu opas oli erittäin asiantunteva, joten hyvin koottu näyttely avautui läsnäolijoille monipuolisesti. Tampere 1918 -näyttelyn lisäksi monet katsastivat pikaisesti vielä muitakin näyttelyitä.

Paljon jäi vielä näkemättä, koska Vapriikki tänä päivänä on hyvin laaja kokonaisuus. Suosittelemme paikkaa kaikille niille, jotka tällä kertaa eivät päässeet mukaan.

Lähdimme kävelemään pitkin Tammerkosken upeaa kulttuurimaisemaa seuraavaan etappiin. Kesähelteinen päivä suosi iltapalaamme, jonka nautimme iloisessa seurassa kosken juoksua katsellen. Muistoihin jäi jälleen yksi hieno Kilta-kokemus.

Teksti ja kuvat Marja Salovaara

Materiaalilaitoksen esikunnan killan ensimmäinen toimintavuosi on takana. Kilta valitsi vuosikokouksessaan 17.2.2011 uudet puheenjohtajat ja hallituksen.

Vuonna 2011 kiltaa luotsaa uusi puheenjohtaja eversti evp Leo Ukkonen. Varapuheenjohtajana toimii Lauri Rajala. Uusia hallituksen jäseniä ovat Leena Raikamo, Pekka Lahdenperä ja varajäsen Henrik Marjamäki.

Kilta kiittää hallitukseen rivijäseneksi siirtynyttä Pentti Väänästä killan perustamistyöstä ja vuoden 2010 puheenjohtajuudesta.

»Killan hallitus 2011