Kilta tutustui Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseoon aurinkoisena syyspäivänä 21.10.2013. Museo sijaitsee hieman piilossa Reserviläisjärjestöjen kellarikerroksessa.osoitteessa
Väinölänkatu 2 ja on auki vain tilauksesta.

Katsottavaa ja tutkittaavaa löytyy

Museo on pieni sympaattinen kokoelma pääosin yksityishenkilöiden lahjoittamaa suojeluskuntien ja lottien perinneaineistoa itsenäisyytemme koitosta aina sotavuosien loppuun. Aineistoa voi sinne viedä edelleen.

Museomestari Yrjö Suuniitty esittelee yhtä 136:sta Lotta Svärd -kahvikupista. Niistä 130 on peräisin Hilkka Salovaaran lahjoittamasta kokoelmasta.

Hilkka Salovaaran kokoama Kanttiini

Teksti ja kuvat: Marja Salovaara

Killan kesäistä retkeä Siivikkalaan suosi sää ja siivitti iloinen retkitunnelma. Ohjelma oli jälleen kerran mielenkiintoinen ja monipuolinen.
Puolustusvoimien tervehdyksen tilaisuuteen toi komentaja Heikki Lamminen. Hän piti meille ytimekkään esittelyn ”Puolustusvoimat 2015”

Komentaja Heikki Lamminen

Luontoon sijoitettu tietovisa osoittautui aika visaiseksi siinä mielessä että seitsemän henkilöä sai saman pistemäärän. Kun visan voittaja Pentti Väänänen oli valinnut palkintonsa (paarman mallinen palovaroitin) ryhtyi Onnetar arpomaan seuraavat kolme palkintoa.

Pirkko Koivunen ja Auli Junttanen tutkivat tietovisan kysymyksiä

Millog Oy sponsoroi tilaisuuteen juomat ja Leijona Catering toimitti majalle erittäin maukkaan iltapalan jälkiruokineen. Siitä sitten sopivan kylläisinä jaoimme saunavuorot.
Kun naiset palasivat majalle oli illan orkesteri Muskari virittänyt äänensä ja instrumenttinsa. Muskari on Materiaalilaitoksen esikunnan oma orkesteri, joka oli saapunut paikalle kahdeksikon vahvuisena. Tanssimusiikki soi niin vauhdikkaasti että jotkut päättivät saunoa vielä uudelleen.

Muskari vauhdissa

Seuraavan kerran kiltalaisilla on tilaisuus retkeillä elokuun lopulla. Suuntaamme omalla bussilla kohti Tuusulan rantatien nähtävyyksiä. Tästä matkasta tarkemmin kesäkuun puolella.

Iloinen ja innostunut tunnelma saatteli kiltalaiset matkalle kohti Vaalimaata, Viipuria ja Terijokea. Matka joutui sujuvasti eversti Pentti Väänäsen kertoessa Talvi- ja Jatkosodan kohtalon hetkistä.

Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Viipurin tori, jossa olimme sen verran, että ainakin muutama sukkapari ja luuta lähti matkalle mukaan.

Seuraavaksi katselimme jäljellä olevia sodan jälkiä. Maastouduimme Pietarin valtatien varrella olevalle pienelle kukkulalle, joka on osa Mannerheim-linjaa. Vallihautojen äärellä nostimme maljat isiemme sitkeydelle ja rohkeudelle.

Pala Mannerheim-linjaa

Yö vietettiin Terijoella, josta jatkoimme matkaa rantatietä pitkin kohti Rajajokea. Toinen sodan ajan tutustumispaikka oli Ruosteojan puolustuslinja vanhan rajan kohdalla.

Pietarin Patosillalta näkyi usvassa siintävä Retusaari eli Gronstadt. Se on yllättävän vihreä, kanavien halkoma 43.000 asukkaan kaupunki, jota restauroidaan ponnekkaasti.

Gronstadt, yksi Venäjän sotamaineen kaupungeista

Tsaarin kylä ja Pietari
Keisari Pietari Suuri lahjoitti Katariinan palatsin toiselle vaimolleen Katariinalle. Tänään palatsikokonaisuus sisutuksineen on hämmästyttävä rakennustaidon näyte.

Katariinan palatsi: kultaa, peilejä, silkkiä, kristallia ja taide-esineitä

Teimme kaksi kaupunkikierrosta Pietarissa. Kävimme Iisakin kirkossa, jonka virallinen nimi on Mosaiikki- ja marmorimuseo. Kirkkoa on restauroitu näyttävästi ja sieltä on poistettu Foucault’n heiluri. Rakenteissa on käytetty mm. marmoria, lasuriittia ja malakiittia. Saliin, joka ei tunnu niin valtaisalta, mahtuu 14.000 ihmistä.

Kirkon arkkitehti Auguste Ricard de Montferrandin patsaassa on kaikki kirkon rakenteissa käytetyt marmorilaadut

Eremitaasin kullan kimallus häikäisi edelleen. Kaikkia 1054 huonetta tahi kolmea miljoonaa taide-esinettä emme kylläkään jaksaneet ihastella.

Kotimatka historiaa täynnä
Kotimatkan aluksi kävimme Levasovon joukkohautausmaalla. Stalinin hirmuvallan aikana tänne tuhottiin arviolta 30.000 henkeä. Nyt paikalla on kaunis muistolehto.

Ajoimme Mainilan, Rajajoen, Kivennavan ja Muolaanjärven kautta Ihantalaan. Siellä laskimme kukat Ihantalan taisteluiden muistomerkille.

Killan kukkalaitteen muistomerkille laski puheenjohtaja Leo Ukkonen

Tampereelle saapui innostunut joukko, joka antoi raikuvat aplodit retken suunnittelijalle ja johtajalle Pentti Väänäselle.

Teksti Marja Salovaara, kuvat Marja Salovaara ja Pentti Väänänen

Killan kevätretkeä 23.5.2012 suosi perinteiseen tapaan ihana, kesäinen sää. Tutustuminen kotikaupungin historiaan jatkui Amurin työläismuseokorttelissa Tampereella.

Kun Amurin puutalokortteleita 1970-luvulla raivattiin kerrostalojen tieltä, säästettiin jälkipolvien suureksi iloksi yksi korttelikokonaisuus. Korttelin puutalot ovat 1880-luvulta. Ne käsittävät asuinhuoneistoja, suutarinverstaan, leipomon ja kaksi kauppaa. Sisustus vaihtuu vuosikymmenien tyylin mukaisesti.

Vanhin asuinmuoto oli neljä huonetta ja yhteiskeittiö. Jokaisessa huoneessa asui perhe ja joskus vielä alivuokralainen. Sähköä ei ollut ja vesi haettiin ulkoa. Mutta jo 1920-luvulla asuntoihin saatiin sähkö sekä kylmävesipiste yhteiskeittiöön.

Korttelin viimeinen asukas oli Suomen Trikoon ompelija Lempi Lamminpää, joka asui samassa huoneessa vuodesta 1939 aina kuolemaansa asti 1973. Tänä päivänä huone on aivan samassa kunnossa kuin Lempin siellä eläessä.

Teksti ja kuvat Marja Salovaara

Materiaalilaitoksen esikunnan killan ensimmäinen toimintavuosi on takana. Kilta valitsi vuosikokouksessaan 17.2.2011 uudet puheenjohtajat ja hallituksen.

Vuonna 2011 kiltaa luotsaa uusi puheenjohtaja eversti evp Leo Ukkonen. Varapuheenjohtajana toimii Lauri Rajala. Uusia hallituksen jäseniä ovat Leena Raikamo, Pekka Lahdenperä ja varajäsen Henrik Marjamäki.

Kilta kiittää hallitukseen rivijäseneksi siirtynyttä Pentti Väänästä killan perustamistyöstä ja vuoden 2010 puheenjohtajuudesta.

»Killan hallitus 2011

Materiaalilaitoksen esikunnan kilta teki ensimmäisen kiltaretkensä aurinkoisena torstaina 7. lokakuuta 2010. Matka suuntautui Hämeenlinnaan.

Ensimmäinen kohde oli Millog Oy:n Ilveskallion toimipiste, jossa osastopäällikkö Jukka Pesonen esitteli meille yrityksen toimintaa ja toimitiloja. Tulevaisuuden suunnitelmista kuulimme sen, että edessä on muutto suurempiin korjaamotiloihin.

Seuraava kohteemme oli Tykistömuseo. Museomestari Ilkka Vahtokari otti meidät vastaan ja vei saman tien museokierrokselle. Hän aloitti mielenkiintoisen kierroksen Hedvigin vierestä.

Hedvig on 6 naulan kevyt kanuuna vuosimallia 1804. Saimme asiantuntevaa sotahistoriallista tietoutta aina keskiajalta Tali-Ihantala -torjuntavoittoon asti.

Museolta matkamme jatkui SA-kauppaan, jossa moni vanha SA-tavara vaihtoi omistajaa. Päivällinen syötiin Panssariprikaatin Muonituskeskuksessa Parolannummella.

Kotimatkalla poikkesimme vielä Rönnvikin viinitilalle Pälkäneellä. Tutustuimme tilan viinintekoon maistiaisten ja esittelykierroksen avulla. Moni löysi suosikkinsa tilan viinien laajasta valikoimasta ja toi tuliaisia kotiin.

Teksti: Marja Salovaara
Kuvat: Marja Salovaara ja Nina Ilvo

Ensimmäinen jäsentapahtuma keräsi Siivikkalan majalle lähes 30 kiltalaista 25.8.2010. Esikuntapäällikkö eversti Jari Anttalainen kertoi Maavoimien Materiaalilaitoksen nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Tilaisuudessa kuultiin myös Patrian ja Millogin esitykset.

Pirkanmaan ammattiopiston suurtalouskokkilinjan opiskelijat olivat valmistaneet harjoittelutyönä maittavat voileivät, salaatit ja kakun tilaisuuteen.

Esitysten jälkeen porukka jaettiin kolmihenkisiin joukkueisiin, joiden tehtävänä oli etsiä lähimaastoon kätketyt rastit ja löytää vastaukset Seppo Koivumäen laatimiin visaisiin matle-aiheisiin kysymyksiin.

Illan kruunasi sauna ja makkaran grillaus. Rohkeimmat uskaltautuivat Näsijärveenkin.

Suuri kiitos kaikille järjestelyistä vastanneille ja sponsoreille!

Uusi maanpuolustusyhdistys sai alkunsa, kun Materiaalilaitoksen esikunnan kilta ry:n perustettiin 27. 1.2010 Tampereella. Killan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin eversti evp Pentti Väänänen. Perustamiskokoukseen osallistui 28 henkilöä.

Killan tarkoituksena on Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan sekä sitä edeltäneiden organisaatioiden perinteiden ylläpitäminen, jäsenistön yhteishengen vaaliminen ja tietoisuuden lisääminen Maavoimien Materiaalilaitoksesta.

Yhdistys kerää perinneaineistoa, julkaisee yhdistystä koskevia tiedotuksia ja muita julkaisuja, elävöittää historiallisia muistoja sekä järjestää juhla-, kokous-, esitelmä-, keskustelu-, retki- ja tutustumistilaisuuksia.

Kympillä jäseneksi

Killan varsinaisia jäseniä voivat olla Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnassa palvelevat tai siinä ja sitä edeltäneissä organisaatioissa aiemmin palvelleet henkilöt sekä henkilöt tai oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka haluavat olla toteuttamassa yhdistyksen tarkoitusta. Vuonna 2010 kiltaan pääsee 10 euron henkilöjäsenmaksulla. Yritykset ja yhteisöt pääsevät killan jäseniksi 100 eurolla.