Torstaipäivä 19.4.2018 oli kauniin keväinen kun saavuimme Riihimäelle varuskunnan portille. Majuri Markku Hapulahti kiisi paikalle polkupyörällään ja otti meidät ystävälliseen huomaansa.

Hän esitteli meille Riihimäen varuskunta-alueen ennen kuin johdatti 40 hengen ryhmämme Logistiikkakoulun auditorioon. Koulun johtaja everstiluutnantti Mika Sepling esitteli Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen kuuluvan Logistiikkakoulun organisaation sekä toiminnan ja majuri Hapulahti kertoi varuskunnan historian.

Riihimäen varuskunta on historiansa aikana käynyt läpi monenmoista myllerrystä. Varuskunta perustettiin vuonna 1909 Riihimäki-Pietari radan solmukohtaan suojaamaan Pietaria mahdolliselta saksalaisten hyökkäykseltä. Vuonna 1918 maaliskuussa venäläiset luovuttivat varuskunnan punaisille. Saksalaiset valtasivat sen kuukautta myöhemmin ja luovuttivat Suomen armeijan joukoille. 1920-luvun alusta 40-luvun puoliväliin varuskunnassa toimi mm. hevossairaala, kenttätykistörykmentti ja kenttälennätinpataljoona. Sotavuosina varuskunta toimi myös koulutuskeskuksena. Viestirykmentin toiminnan Riihimäen varuskunnassa katsotaan alkaneen 4.12.1944.

Vuoden 2015 rakennemuutoksen seurauksena varuskunnasta tuli osa Panssariprikaatin hallinnoimaa Hattula-Riihimäki varuskuntaa. Alueella sijaitsevat Logistiikkakoulun lisäksi Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen kuuluvan Sotilaslääketieteen keskuksen johto-osat, Panssariprikaatin Elektronisen sodankäynnin keskus, Maasotakouluun kuuluva Viestikoulu sekä Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen osia. Alueella toimii myös Puolustusvoimien yhteistyökumppaneita.

Makoisan lounaan jälkeen retkemme jatkui Riihimäen Metsästysmuseoon. Museopalvelupäällikkö Perttu Matero esitteli meille museon näyttelyt.

Museolta suuntasimme Lopelle ja Marskin Majalle. Paikan isäntä Teuvo Zetterman kertoi meille erittäin eloisasti majan ja paikan historian.

Talvella 1941-42 kenraalimajuri Raappana mietti lahjaa sotaväen ylipäällikkö marsalkka Mannerheimille. Tulos oli arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema metsästysmaja.

Maja rakennettiin kolmessa kuukaudessa Lieksajärven rantaan.
Se luovutettiin marsalkalle 5.6.1942; edellisenä päivänähän marsalkka oli varattu.

Maja purettiin kiireellä elokuussa 1944 ja sitä piiloteltiin valvontakomissiolta vuoden päivät. Uusi paikka majalle löydettiin Leppäniemen kartanon mailta Lopelta. Marsalkka teki kaupat viihen hehtaarin alueesta 18.4.1945. Tämä metsäpalsta oli muuten ainut pala suomalaista maata, minkä marsalkka Mannerheim ikänään omisti.

Marsalkka Mannerheimin kuoleman jälkeen paikan osti Metsähallitus. Vuonna 1958 se siirtyi Upseerijärjestöille,jotka avasivat sen seuraavana vuonna avoimeksi matkailukohteeksi.

Päivä oli pitkä mutta erittäin antoisa. Kiitokset retkestä kiirivät paluumatkalla pitkin bussia. Raikuvat kiitokset sai myös luottokuskimme Henkka Marjamäki.

Taksti Marja Salovaara ja Leo Ukkonen
Kuvat Marja Salovaara ja Markku Rauhalahti